Keskiviikko 19.11.2014
Paikka: Koulutuskeskus Tavastia
Mestaritutkintolaisia 4 paikalla
Tehtävänä ratkaista oikea ongelmatilanne yritys X:ssä (nimi muutettu)
Ongelma:
Maali irtoaa kappaleista. Kyseiset osat maalattu oranssilla ja monesti samoista kohdista lähtee
Tehtävämme oli miettiä tapausta ja ratkaista ongelmatilanne saaduilla tiedoilla. Lisäksi pääsimme käymään kyseisessä yrityksessä.
Luettelen alapuolelle erivaiheita ja mahdollisia suosituksia millä voisi pienentää ongelmien syntyä
1. Kappaleet laserleikataan
koneistetaan, kierteytystä ja särmäystä mm. Mahdollinen parannusehdotus: leikkuunesteen vaihtaminen mineraalipohjaiseen. Helpottaa saamaan parempaa pesutulosta myöhäsemmässä vaiheessa. (Emme tiedä minkälainen leikkuuneste heillä on käytössä)
2. Osat teräskuulapuhalletaan
Kierteiden suojauksissa käytetään ruuveja. Kierteiden joukossa on leikkuurasvat jotka siirtyvät ruuveihin. Joita sitten myöhemmin käytetään toisten osien kierteiden suojaamisessa ja niistä siirtyy rasvat mahdollisesti puhtaisiin kierteisiin. Ratkaisuna on ruuvien vaihtaminen puhtaisiin tai niiden puhdistaminen
Itse teräskuula näytti olevan suhteellisen puhdasta. (likainen kuula levittää rasvaa muihinkin osiin)
3. Pesu
Kappaleet pistetään pesukammioon. Pesuaineena käytetään miedosti alkaalista biohajoavaa rasvanpoistoainetta Dst-Degreez/3P. Pesun jälki ei aina hyvä. Jää esim.leikkuurasvoja kierrereikien ympärille. Pesupaine näytti olevan hyvä. Suuttimien kunto jäi kysymysmerkiksi. Pesualtaan pinnalla oli ulkoa tullutta roskaa. Joten tarkistamista suositellaan.
Kokemuksesta tiedän että valmistajan ohjeet on suuntaa antavia joten PH-luvun seuraamista aktiivisesti suositellaan ja siihen reagoimista joko aineiden lisäämisellä tai neutralisoimalla.
Pesuaineen ominaisuus on että se kerää pestyn öljyn pesualtaan pinnalle. Tämän poistaminen ennen päivän ensimmäistä pesua suositellaan (kuupalla esim.) Koska muuten se jää kiertämään pesunesteen joukkoon. Muista suojavarustus toimenpiteessä!
4. Maalaus
Märkämaalaus suoritetaan sähköstatiikka korkeapaine-ruiskulla. Maalina käytetään nopeaa combimaalia
Maalin irtoaminen voi johtua aikasempien kohtien laiminlyöntien tuloksena. Lisäksi kun oransilla combilla maalataan niin ongelmia voi tulla että maalataan liian paljon kerralla (tutustuminen käyttötiedotteeseen)
Ruiskun huolto? Onko tehty asianmukaisesti? laiminlyöty niin että maalin sekoitussuhteet muuttuneet mm.? Ehkä hyvä jos joku ulkopuolinen huoltaisi laitteen. Hän voisi huomata sellaisia seikkoja mitä muuten ei näe
Yhteenveto
Tulimme siihen tulokseen että ongelmia voi syntyä monessa paikkaa tuotantolinjassa. Joka mahdollisesti kertaantuu mitä pidemmälle tuotantolinjaa kappale menee.
Vyyhdin purkamista voisi aloittaa pesukoneesta ja ruiskun kunnollisella huollolla. Ja siitä siirtyä muihin kohtiin.
Tärkeintä että kaikki oli se joko henkilöstö tai esimiehet sitoutuisivat ongelmien ratkaisuun yhdessä. Tietopuolinen koulutus
Yrityksen taloudellinen säästö vuositasolla kun kappeleita ei jouduta korjausmaalailemaan tulee oleen merkittävä.
sunnuntai 7. joulukuuta 2014
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
Maalaustyön kustannuslaskenta (vanteet)
09.10.2014
Paikka: Koulutuskeskus Tavastia
Pintakäsittely erikoismestaritutkintolaiset (4 henkeä)
Työntekijänä sitä vaan haluaa suorittaa annettu työtehtävä mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti läpi.
Monesti ei tule ajateltua paljonko maalaustyö itse asiassa kustantaa työnantajalle kaiken kaikkiaan.
Tämä blogikirjoitus toivon mukaan vähän aukasee mitä esimerkiksi auton vanteiden maalaus tulisi kustantaa työnantajalle ja paljonko asiakkaalta voisi mahdollisesti veloittaa maalaustyöstä.
Vertailen kirjoituksessani märkämaalauksen ja jauhemaalauksen kustannusarvioita. Luvut on yhdessä muitten tutkintolaisten kanssa mietitty/järkeilty. Arvot vaihtelevat eri yrityksissä/talousalueella. Joten annetut luvut eivät ole absoluuttisia totuuksia vaan suuntaa antavia
Kustannuslaskelmat yleensä on päivän selviä mutta välillä unohdetaan niin sanotut "piilokustannukset" Jotka on otettu tähän myös huomioon
Minkälaiset kustannukset yrityksellä yhdessä päivässä
- Kirjanpito 10e (monesti ulkoistettu palvelu)
- Energia 72e (30KW/h?)
- Palkat 256e (10e/h x sosiaalikulut 1,6 x 8h= x 2 työntekijää)
- Vuokra 54e (1620e/kk)
- Maalit 72e (arvio paljonko maalia menisi pelkästään vanteiden maalauksiin jos pelkästään niitä maalattaisi koko päivän. Ei sisällä useamman kalvon maalausta)
- Puhallusrae 1,5e (2viikkoa/100kg)
- Pesuaineet 5e
- Laitteiden "kuoletusaika"?
- Suunnittelu?
Yhteensä 470e/päivä.
Paljonko alumiinivanteita ehtisi maalata päivän aikana (jauhemaalaus)
- Esikäsittelyaika voi heitellä paljonkin riippuen vanteiden kunnosta. 1h hiekkapuhallus/sarja tai pelkkä tehokas pesu 15min/sarja. Pelkällä pesulla lähetty rakentaan aika-arviota/kustannusarviota
Esikäsittelyajat, uunitusajat, ripustus ja maalausajat arvioiden tulimme siihen tulokseen että päivän aikana ehtisi tehdä 6 sarjaa/24 vannetta
Arvioimme hintaa yhdelle vanteelle seuraavanlaisella kaaviolla. 1vanne n.3.5neliötä (15tuuman vanne) Maalia menisi noin 300g (riippuen mallista). Jauhemaalin hinta 9e/kg. Otimme huomioon kustannuslaskelman yläpuolelta jonka suhteutimme sen yhdelle vanteelle.
Loppusummaksi yhdelle vanteelle saimme hinnaksi 17.50e. Ja siihen lisätään x 2 kateosuuskin joilla osa kustannuksista saisi katettua puhumattakaan että yrityskin pitäisi myös tienata
eli:
17.50e x 2 (kate)= 35e/vanne.
Vannesarja: 140e johon lisätään alv. 24%= 173e/vannesarja
Toi hinta oli mielestämme alakanttiin laskettu. Kun monesti alumiinivanteisiin halutaan lakkauskin joka nostaisi hintaa. Kun meidän maalilaskemma on tehty 1 maalikalvolle (useampi pinta=isompi maalikulutus ja uunituksen käyttämä sähkö). Lisäksi jos vanteet käyvät hiekkapuhalluksen kautta jossa voi kestää kauankin. Tämä automaattisesti nostaa hintaa. Lisäksi jos otamme huomioon vielä laitteiden "kuoletuksen" niin hinta-arvio on lähempänä 220-290e/sarja
Vanteet ja märkämaalaus
Osittain samat laskentakaaviot. Mutta märkämaalien tuomat kuivumisajat ja käytettävissä oleva tila tuottavat oman haasteensa.
- Olettamuksena ettei 24 vannetta (6 sarjaa) saa tehtyä päivän aikana kuin jauheella ehtisi. Ja maalia menisi ainaki pohjamaalin + pintamaalin verran (PM 45e/l & pintam. 60e/l)
Pidemmät esikäsittelyajat (vanha maali kokonaisuudessaan pois)
Loppuarviomme oli että jos vanteita alettaisi pelkästään maalaileen niin varsinkin märkämaalauksena hinta menisi +/- nollalle. Jauhemaalauksessa voisi jotain jäädäkkin kassaan. Olimme kaikki sitä mieltä että toiminnan tehostamisella esim. suunnittelemalla sellaiset ripustukset/telineet jolla vanteita saisi pienellä liikkeillä montakin kulkeen läpi linjaston.
Jos yrityksellä on lisäksi oma autokuski ja huoltomies jotka eivät tee tuotannollisia töitä. Niin heidänkin työnosuus pitäisi myös ottaa huomioon laskelmissa.
Kommentointia otetaan mieluusti vastaan
Terveisin
Marko Sarjanoja
Paikka: Koulutuskeskus Tavastia
Pintakäsittely erikoismestaritutkintolaiset (4 henkeä)
Työntekijänä sitä vaan haluaa suorittaa annettu työtehtävä mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti läpi.
Monesti ei tule ajateltua paljonko maalaustyö itse asiassa kustantaa työnantajalle kaiken kaikkiaan.
Tämä blogikirjoitus toivon mukaan vähän aukasee mitä esimerkiksi auton vanteiden maalaus tulisi kustantaa työnantajalle ja paljonko asiakkaalta voisi mahdollisesti veloittaa maalaustyöstä.
Vertailen kirjoituksessani märkämaalauksen ja jauhemaalauksen kustannusarvioita. Luvut on yhdessä muitten tutkintolaisten kanssa mietitty/järkeilty. Arvot vaihtelevat eri yrityksissä/talousalueella. Joten annetut luvut eivät ole absoluuttisia totuuksia vaan suuntaa antavia
Kustannuslaskelmat yleensä on päivän selviä mutta välillä unohdetaan niin sanotut "piilokustannukset" Jotka on otettu tähän myös huomioon
Minkälaiset kustannukset yrityksellä yhdessä päivässä
- Kirjanpito 10e (monesti ulkoistettu palvelu)
- Energia 72e (30KW/h?)
- Palkat 256e (10e/h x sosiaalikulut 1,6 x 8h= x 2 työntekijää)
- Vuokra 54e (1620e/kk)
- Maalit 72e (arvio paljonko maalia menisi pelkästään vanteiden maalauksiin jos pelkästään niitä maalattaisi koko päivän. Ei sisällä useamman kalvon maalausta)
- Puhallusrae 1,5e (2viikkoa/100kg)
- Pesuaineet 5e
- Laitteiden "kuoletusaika"?
- Suunnittelu?
Yhteensä 470e/päivä.
Paljonko alumiinivanteita ehtisi maalata päivän aikana (jauhemaalaus)
- Esikäsittelyaika voi heitellä paljonkin riippuen vanteiden kunnosta. 1h hiekkapuhallus/sarja tai pelkkä tehokas pesu 15min/sarja. Pelkällä pesulla lähetty rakentaan aika-arviota/kustannusarviota
Esikäsittelyajat, uunitusajat, ripustus ja maalausajat arvioiden tulimme siihen tulokseen että päivän aikana ehtisi tehdä 6 sarjaa/24 vannetta
Arvioimme hintaa yhdelle vanteelle seuraavanlaisella kaaviolla. 1vanne n.3.5neliötä (15tuuman vanne) Maalia menisi noin 300g (riippuen mallista). Jauhemaalin hinta 9e/kg. Otimme huomioon kustannuslaskelman yläpuolelta jonka suhteutimme sen yhdelle vanteelle.
Loppusummaksi yhdelle vanteelle saimme hinnaksi 17.50e. Ja siihen lisätään x 2 kateosuuskin joilla osa kustannuksista saisi katettua puhumattakaan että yrityskin pitäisi myös tienata
eli:
17.50e x 2 (kate)= 35e/vanne.
Vannesarja: 140e johon lisätään alv. 24%= 173e/vannesarja
Toi hinta oli mielestämme alakanttiin laskettu. Kun monesti alumiinivanteisiin halutaan lakkauskin joka nostaisi hintaa. Kun meidän maalilaskemma on tehty 1 maalikalvolle (useampi pinta=isompi maalikulutus ja uunituksen käyttämä sähkö). Lisäksi jos vanteet käyvät hiekkapuhalluksen kautta jossa voi kestää kauankin. Tämä automaattisesti nostaa hintaa. Lisäksi jos otamme huomioon vielä laitteiden "kuoletuksen" niin hinta-arvio on lähempänä 220-290e/sarja
Vanteet ja märkämaalaus
Osittain samat laskentakaaviot. Mutta märkämaalien tuomat kuivumisajat ja käytettävissä oleva tila tuottavat oman haasteensa.
- Olettamuksena ettei 24 vannetta (6 sarjaa) saa tehtyä päivän aikana kuin jauheella ehtisi. Ja maalia menisi ainaki pohjamaalin + pintamaalin verran (PM 45e/l & pintam. 60e/l)
Pidemmät esikäsittelyajat (vanha maali kokonaisuudessaan pois)
Loppuarviomme oli että jos vanteita alettaisi pelkästään maalaileen niin varsinkin märkämaalauksena hinta menisi +/- nollalle. Jauhemaalauksessa voisi jotain jäädäkkin kassaan. Olimme kaikki sitä mieltä että toiminnan tehostamisella esim. suunnittelemalla sellaiset ripustukset/telineet jolla vanteita saisi pienellä liikkeillä montakin kulkeen läpi linjaston.
Jos yrityksellä on lisäksi oma autokuski ja huoltomies jotka eivät tee tuotannollisia töitä. Niin heidänkin työnosuus pitäisi myös ottaa huomioon laskelmissa.
Kommentointia otetaan mieluusti vastaan
Terveisin
Marko Sarjanoja
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
Puupöydän paikkamaalaus (12,-13.3.2014)
Ke 12.03.2014
Pöytä siirretty puupuolen maalauskammiioon jossa suojasimme sen maalausta varten. Heiltä löytyikin tarkoitukseen sopivaa lakkaa jota käytimme (Monolen Rapid E1 25). (Korkeapaineruiskulla suoritimme lakkauksen)
Paikkana: Koulutuskeskus Tavastia (Pintakilta)
Työryhmä: Marko & Matti
Tällä kertaa saimme tehtäväksi asiakastyönä paikkamaalata puupöydän. Johon on steariini päässyt tekeen tuhojaan. Tuloksena kolo pinnassa ja steariinijäljet jämähtäneet kiinni. Aikaa korjausmaalaukselle 2 päivää.
 |
| Punainen steariini tehnyt tuhojaan |
Tutustuttuamme kohteeseen aloimme selvittää Matin kanssa miten yleensä pöytiä käsitellään. Koska meillä molemmilla ei ole juurikaan kokemusta puun käsittelystä.
1. Tehtävänä selvittää internetistä puupöydän maalausohjeita. Kerättyämme tarpeeksi tietoa esitimme tietomme opettajalle (J. Välkkynen). Päästyämme yhteisymmärykseen miten aiomme lähteä toteuttaan tätä projektia oli aika tarttua toimeen.
2. Valmistelut + esikäsittely
- Siirrettiin pöytä työtilaan jonka ympärille toimme toisen työtason jonka päälle kokosimme kaikki työvälineet mitä tulemme tarvitsemaan (hiekkapaperit, koneet, aineet ym.)
- Rasvanpoistolla pyyhkiminen + vesiohenteisella lian poistoaineella
- Hieomakoneella (epäkesko) kevyesti tasopinta 320hiekkapaperilla läpi. Huomasimmekin heti alussa kuinka helposti menee puulle saakka. Tarkoituksena vaan hiota lakkapintaa vähän. (Puun hiomisessa tärkeää hio syyn mukaisesti!) Toinen ongelma tuli kun steariinia hiottiin että sen poistaminen vaati paljaalle puulle menemisen.
- Tässä vaiheessa mietimme kannattaako pöydän pinta hiota kokonaan puulle vai jättää sen steariiniin kohta pelkästää puulle? Päätimme jättää vaan sen kohdan paljaaksi ja paikkamaalauksella yrittää saada se piilotettua. Tähän ratkaisuun päädyimme lähinnä aikataulumme takia. Jos enempi aikaa olisi ollut niin oltaisi kenties pöytä kokonaan hiottu puulle.
- Hiomisen jälkeen olikin aika poistaa pölyt pinnalta ja pöydän suojaaminen lakkausta varten
 |
| Matti puhdistaa pintaa |
 |
| Ongelma kohta saa vähän rankempaa käsittelyä |
3. Lakkaus
 |
| Pöytä suojattu ja valmiina ekalle lakkakerrokselle |
 |
| Viskositeettimittari käytössä |
 |
| Lakkauksen jälkeen steariininkohdat kiilsivät |
Torstai 13.3.2014
Paikka sama
Työryhmä: Marko, Matti, Lauri & Henry
Tänään joukkoomme liittyi Lauri ja Henry, ja aloimme yhdessä perehtyyn miten etenemme pöydän kanssa.
Ensimmäisenä tehtävänä aloimme kevyesti hiomaan pöytää (Matti & Henry) ja minä Laurin kanssa aloimme selvittään millä maalataan ja tuoteseloistiin tutustumista. Laurin tiedolla päätimme hylätä muut maalauskäsittelyt ja valitsimme automaalit jolla lähetään laikkukohtaa häivyttään
Saimme myös asiantuntijaapua entisöintipuolelta. Heidän opettajansa tuli kertoon mielipiteitä mitä on puun käsittely ja antoi vinkkejä miten lähteä eteneen. Kertoi myös että meidän entisöintitehtävä on lähes mahdoton...Henry sanoi samaa (työkseen maalailee puuosia). Olisi varmaan pitäny hio kokopöytä puulle? Noh haastetta pitää olla!
Kun saimme selvitettyä mielestämme oikeat maalisävyt. Oli aika lähteä kokeileen häivyttään läikkää piiloon.
Useampien värikokeilujen ja vetojen jälkeen huomasimme ettemme saa läikkää piiloon vaan homma vaatii lisää kokeilua, radikaalisena esimerkkinä koko pöydän hiominen puulle?
Valitettavasti meidän aika loppui kesken emmekä voineet suorittaa hommaa loppuun.. seuraavalla kerralla?
Marko
Tänään joukkoomme liittyi Lauri ja Henry, ja aloimme yhdessä perehtyyn miten etenemme pöydän kanssa.
Ensimmäisenä tehtävänä aloimme kevyesti hiomaan pöytää (Matti & Henry) ja minä Laurin kanssa aloimme selvittään millä maalataan ja tuoteseloistiin tutustumista. Laurin tiedolla päätimme hylätä muut maalauskäsittelyt ja valitsimme automaalit jolla lähetään laikkukohtaa häivyttään
 |
| Tuollainen jälki piiloon? |
 |
| Hyvin onnistu kulman maalaus pensselillä |
 |
| Näillä sävyillä kokeiltiin, Candyllä mentiin |
Kun saimme selvitettyä mielestämme oikeat maalisävyt. Oli aika lähteä kokeileen häivyttään läikkää piiloon.
Useampien värikokeilujen ja vetojen jälkeen huomasimme ettemme saa läikkää piiloon vaan homma vaatii lisää kokeilua, radikaalisena esimerkkinä koko pöydän hiominen puulle?
Valitettavasti meidän aika loppui kesken emmekä voineet suorittaa hommaa loppuun.. seuraavalla kerralla?
 |
| Suhthyvinhän se meni piiloon, vähän vielä tarvis tehdä jotain? |
Marko
torstai 13. helmikuuta 2014
Jälleen pöytien maalausurakka. Nyt työnjohtajan näkökulmasta
5.-6.2.2014
Saimme maalaustehtävän joka oli tuttu jo aikasemmalta kerralta. Nyt joukkoomme liittyi lisää opiskelijoita. Ryhmäkoko 8 henkeä
Tässä maalausurakassa olin jälleen työnjohtajana ja käsittelen tätä tekstiä työnjohtajan näkökulmasta
Tehtävänä maalata 3 työpöytää. Josta yksi pöytä pitäisi olla niin sanotusti "messukunnossa"
Ryhmä Messupöytä: Mikko, Joni ja Minna
Ryhmä 1: lauri & Heidi
Ryhmä 2: Matti & Emma
Ensimmäinen tehtävä oli jakaa ryhmä niin että tietotaito on mahdollisimman laaja joka ryhmässä. Haasteena tässä oli tietää uusien ryhmäläisten taito.
Haastattelun jälkeen selvisi että oli hyvät tietämykset uusilla pohjatöistä ja erikoismaalauksista. Joten tämä 3 hengen ryhmä sai "messupöydän" maalausurakan.
Kaksi seuraavaa ryhmää jaoin sillä ajatuksella että eniten ruiskumaalauksesta tietävä sai parikseen vähiten maalanneet työkaverin. 3 ryhmään tuli loput kaksi.
Ohjeistuksena annoin kaikille että puhuvat/selostavat työskentelyään omalle ryhmälle että heidän tietotaitonsa välittyy kuulijoille. Varsinkin messuryhmän työsuunnitelmia/puhetta kuuntelin itse tarkasti. Olihan siinä sellaisia työvaiheita joissa itsellä ei ole niin paljoa tietoa. Lisäksi pyysin jokaista ryhmää tekeen paperille työsuunnitelman mitä aikovat tehdä.
Työt lähtivät eteneen sutjakasti eteenpäin ja ensimmäinen takapakki tuli kun ei ollut maalauskammiota vapaana maalausta varten
Muuttuvat tekijät on myös yleisiä työelämässä ja täten muutimme suunnitelmia ettei maalata 2 pöytään pohjamaalia ja molempiin tulee sama pintaväri. Aikataulutettiin hommat silleen että messuryhmä saa tehtyä omaa projektia sujuvasti. Johtuen monimutkaisemmasta urakasta.
6.2.2014 Torstai
Aamu lähti hyvin käyntiin kun kaikki tiesi tehtävänsä. Kun oli aika aloittaa ekan pöydän maalaus. urakkamme muuttui opetuksellisesti niin että kaikki oli paikalla katsomassa maalausta ja kaikki saivat kokeilla maalausta. Ryhmä neuvoi/auttoi aktiivisesti vähemmän maalanneita
Näin tapahtui myös kahdelle muullekkin pöydälle
Työjohdollisesti ajateltuna homma ei ollut kustannustehokasta kun yksi maalasi ja muut seurasi sivusta. Työmaalla homma menisi niin että osa olisi jo valmistelemassa seuraavaa vaihdetta tai toisessa työtehtävässä
2 pöytää tuli valmiiksi ja tämä messupöytä jäi työnalle seuraaville päiville.
Haasteet tässä tehtävässä:
-Uusia henkilöitä ryhmässä, en tiennyt heidän ammattitaitoaan
-Messupöydän työvaiheet oli itselle uutta asiaa. Ja sen sovittaminen kahden muun ryhmän työvaiheisiin
Hienoa tässä oli että kaikki teki aktiivisesti hommansa ja ryhmä oikeasti opetti ja kertoi toisilleen mitä tekevät ja miksi.
Seuraavaa koulupäivää odotellessa
Saimme maalaustehtävän joka oli tuttu jo aikasemmalta kerralta. Nyt joukkoomme liittyi lisää opiskelijoita. Ryhmäkoko 8 henkeä
Tässä maalausurakassa olin jälleen työnjohtajana ja käsittelen tätä tekstiä työnjohtajan näkökulmasta
Tehtävänä maalata 3 työpöytää. Josta yksi pöytä pitäisi olla niin sanotusti "messukunnossa"
Ryhmä Messupöytä: Mikko, Joni ja Minna
Ryhmä 1: lauri & Heidi
Ryhmä 2: Matti & Emma
Ensimmäinen tehtävä oli jakaa ryhmä niin että tietotaito on mahdollisimman laaja joka ryhmässä. Haasteena tässä oli tietää uusien ryhmäläisten taito.
Haastattelun jälkeen selvisi että oli hyvät tietämykset uusilla pohjatöistä ja erikoismaalauksista. Joten tämä 3 hengen ryhmä sai "messupöydän" maalausurakan.
Kaksi seuraavaa ryhmää jaoin sillä ajatuksella että eniten ruiskumaalauksesta tietävä sai parikseen vähiten maalanneet työkaverin. 3 ryhmään tuli loput kaksi.
Ohjeistuksena annoin kaikille että puhuvat/selostavat työskentelyään omalle ryhmälle että heidän tietotaitonsa välittyy kuulijoille. Varsinkin messuryhmän työsuunnitelmia/puhetta kuuntelin itse tarkasti. Olihan siinä sellaisia työvaiheita joissa itsellä ei ole niin paljoa tietoa. Lisäksi pyysin jokaista ryhmää tekeen paperille työsuunnitelman mitä aikovat tehdä.
 |
| Messupöytä työn alla |
Työt lähtivät eteneen sutjakasti eteenpäin ja ensimmäinen takapakki tuli kun ei ollut maalauskammiota vapaana maalausta varten
 |
Muuttuvat tekijät on myös yleisiä työelämässä ja täten muutimme suunnitelmia ettei maalata 2 pöytään pohjamaalia ja molempiin tulee sama pintaväri. Aikataulutettiin hommat silleen että messuryhmä saa tehtyä omaa projektia sujuvasti. Johtuen monimutkaisemmasta urakasta.
 |
| Seuraavaksi hiomopöly poistaminen pinnasta |
6.2.2014 Torstai
Aamu lähti hyvin käyntiin kun kaikki tiesi tehtävänsä. Kun oli aika aloittaa ekan pöydän maalaus. urakkamme muuttui opetuksellisesti niin että kaikki oli paikalla katsomassa maalausta ja kaikki saivat kokeilla maalausta. Ryhmä neuvoi/auttoi aktiivisesti vähemmän maalanneita
Näin tapahtui myös kahdelle muullekkin pöydälle
 |
| Maalausta vaille valmiina |
2 pöytää tuli valmiiksi ja tämä messupöytä jäi työnalle seuraaville päiville.
Haasteet tässä tehtävässä:
-Uusia henkilöitä ryhmässä, en tiennyt heidän ammattitaitoaan
-Messupöydän työvaiheet oli itselle uutta asiaa. Ja sen sovittaminen kahden muun ryhmän työvaiheisiin
Hienoa tässä oli että kaikki teki aktiivisesti hommansa ja ryhmä oikeasti opetti ja kertoi toisilleen mitä tekevät ja miksi.
Seuraavaa koulupäivää odotellessa
maanantai 27. tammikuuta 2014
Pöytien maalaus korkeapaineruiskulla
Tehtävänä maalata pöydät korkeapaineruskuilla
Tehtävää suorittamassa:
Matti
Emma
Lauri
Marko
Ensimmäiseksi selvittää pöytien käyttötarkoitus joka on työpöytänä erilaisille työtehtäville. Pinnalla paljon erilaisia maaleja. Lisäksi teippiä löytyy. Pöydän tasolevy on vaneria. Renkaat alla
1. Ensimmäiseksi tasolevyjen poisto. Teippien poisto lastalla sekä kokeilimme silikonin poistoainetta (silicon end). Huomasimme että osa teipeistä oli maalin alla.
2. Hiomakoneella (hiomapaperi 180 karkeudella) käytiin pöydän runko läpi, jolla saatiin myös maalin alla olevat teipitkin poistettua
3. Maaliksi valitsimme harmaan ral 7015 (temadur 50). Joka varmasti peittää rungossa olevat eriväriset maalipinnat. Esim. keltainen sävy olisi vaatinut pohjamaalin peittääkseen.
4. Pöydän runkojen siirtäminen maalauskammioon. Jossa suojattiin pyörät + ilmalla puhdistettiin pinnat.
5. Maalin sekoittaminen. 1 1/2 litraa johan lisättiin 10% ohenninta (käyttöselosteessa suositellaan 10-23% ohentamista) ->maali oli vielä liian jäykkää. Tehtiin lisää yhtäpaljon maalia jotka ohennettiin 15% suhteella. Ne sekoitettiin keskenään. Maali oli liian jäykkää joka ilmeni ongelmana käytössä. Vikaselvityksien jälkeen totesimme käyttäneemme liian "vanhaa" maalia jonka takia maali ei enään käyttäytynyt niinkuin piti. Ohennettiin lisää ja otimme yläkannun käyttöön. Ensimmäiseksi tehtiin harsopinta tartunnan takia.
Tehtävä suoritettu
Tehtävän haasteet:
- Työympäristön toimintatavat ei vielä hallussa (missä mitäkin ja mitä saa tehdä missä)
- Vanhan maalin alla löyty vielä teippiä jonka poistaminen vei oman aikansa
- Toisesta pöydän rungosta löyty jonkin verran ruostetta, jonka poistaminen vei oman aikansa
- Maali oli vähän vanhentunut jonka takia tuli pieniä ongelmia mm.korkeapaineruisku ei toiminut niinkuin piti.
 |
| Tasolevyt poistettu ja valmiina esikäsiteltäväksi |
Tehtävää suorittamassa:
Matti
Emma
Lauri
Marko
Ensimmäiseksi selvittää pöytien käyttötarkoitus joka on työpöytänä erilaisille työtehtäville. Pinnalla paljon erilaisia maaleja. Lisäksi teippiä löytyy. Pöydän tasolevy on vaneria. Renkaat alla
1. Ensimmäiseksi tasolevyjen poisto. Teippien poisto lastalla sekä kokeilimme silikonin poistoainetta (silicon end). Huomasimme että osa teipeistä oli maalin alla.
2. Hiomakoneella (hiomapaperi 180 karkeudella) käytiin pöydän runko läpi, jolla saatiin myös maalin alla olevat teipitkin poistettua
3. Maaliksi valitsimme harmaan ral 7015 (temadur 50). Joka varmasti peittää rungossa olevat eriväriset maalipinnat. Esim. keltainen sävy olisi vaatinut pohjamaalin peittääkseen.
4. Pöydän runkojen siirtäminen maalauskammioon. Jossa suojattiin pyörät + ilmalla puhdistettiin pinnat.
 |
| Emma suojaa renkaita |
5. Maalin sekoittaminen. 1 1/2 litraa johan lisättiin 10% ohenninta (käyttöselosteessa suositellaan 10-23% ohentamista) ->maali oli vielä liian jäykkää. Tehtiin lisää yhtäpaljon maalia jotka ohennettiin 15% suhteella. Ne sekoitettiin keskenään. Maali oli liian jäykkää joka ilmeni ongelmana käytössä. Vikaselvityksien jälkeen totesimme käyttäneemme liian "vanhaa" maalia jonka takia maali ei enään käyttäytynyt niinkuin piti. Ohennettiin lisää ja otimme yläkannun käyttöön. Ensimmäiseksi tehtiin harsopinta tartunnan takia.
 |
| Lauri sekoittaa maalia |
 |
| Ruiskun puhdistus menossa |
Tehtävä suoritettu
Tehtävän haasteet:
- Työympäristön toimintatavat ei vielä hallussa (missä mitäkin ja mitä saa tehdä missä)
- Vanhan maalin alla löyty vielä teippiä jonka poistaminen vei oman aikansa
- Toisesta pöydän rungosta löyty jonkin verran ruostetta, jonka poistaminen vei oman aikansa
- Maali oli vähän vanhentunut jonka takia tuli pieniä ongelmia mm.korkeapaineruisku ei toiminut niinkuin piti.
keskiviikko 15. tammikuuta 2014
Korkeapaineruiskun käyttöönotto ja huolto
Korkeapaineruisku
Lähde: Jari Välkkynen, Pintakilta
Käyttöönotto:
- Tarkista ruiskun metallikilvestä paljonko kestää max.paineitta (bar) ja paljonko letku kestää. Koulun ruisku 40bar ja letku 300bar. Suositaan max. 2kg paine ruiskuun
- Tarkistaa letkun/sukan kunto, letkun suoristaminen, ruiskun turvanippa päällä
- Kytkeminen paineilmaverkkoon, aluksi pieni paine esim.1kg (huoltopaine) jolla ajetaan maali ruiskuun (poistetaan liuottimet ruiskusta samalla)
Huolto:
1. Paineet pois. ilmapaineletku pois. Paineet pois ruiskuttamalla sisällä olleet aineet pois
2. Tarkista öljykupin öljymäärä. Määrä yli merkin. Tarvittaessa lisätä ruiskun omaa öljyä
 |
| Öljykuppi vieterin sisäpuolella |
3. Kahvan puhdistus, hienoainesuodattimen kunto (aineletkussa)
4. Pumppusuodattimen sihdin kunnon tarkistus. VARMISTA ettei ole painetta! Avaimella auki. Jos kuulee "klapin"äänen aukaustaessa->ei ole painetta. Nylkyttämällä irti. Tarkistaa ettei ole maalia koneistuksissa. Sihdistä näkyä valo läpi.
 |
| Pumppusuodattimen rautamökin irrotusprosessin teorian kertominen/näyttäminen |
Lisätietoa pintakiillan sivuilta
15.1.2014
Pinnoitusmenetelmien oikea valinta + huoltotyöt omassa työpaikassa
Mitkä asiat tulee ottaa huomioon pinnoitusmenetelmää valittaessa? 15.01.2014
- Kappaleen käyttötarkoitus (ulko, sisä, rasitusta), laatuvaatimus (ulkonäkö), kestääkö tuote pinnoitusmenetelmää.
Pinnoituksen laatuun vaikuttaa seuraavat kohdat:
- Lämpötila, kosteus, lika (hallissa, ruiskussa), ruiskun huolimaton käsittely. Maalarin koulutus
Pohdintoja miten oman työpaikan huoltotoimenpiteet voisi tehdä paremmin?
- Ei käytettäisi puukkoa suuttimien puhdistamisessa
- Ruiskun purussa voisi olla hyvä käyttää alusliinaa jonka päälle osat laittaisi, pysyvät puhtaina ja huomaa jos joku osa puuttuu koottaessa.
- Kappaleen käyttötarkoitus (ulko, sisä, rasitusta), laatuvaatimus (ulkonäkö), kestääkö tuote pinnoitusmenetelmää.
Pinnoituksen laatuun vaikuttaa seuraavat kohdat:
- Lämpötila, kosteus, lika (hallissa, ruiskussa), ruiskun huolimaton käsittely. Maalarin koulutus
Pohdintoja miten oman työpaikan huoltotoimenpiteet voisi tehdä paremmin?
- Ei käytettäisi puukkoa suuttimien puhdistamisessa
- Ruiskun purussa voisi olla hyvä käyttää alusliinaa jonka päälle osat laittaisi, pysyvät puhtaina ja huomaa jos joku osa puuttuu koottaessa.
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
13.12.2013 Uimataidottomat altaan syvään päähän-oppimistehtävä
Perjantai 13.12.2013
Opettajamme Jari Välkkynen päätti haastaa meidät miten selviämme tehtävästä ilman sen kummosempaa avustusta.
"Uimataidottomat" tässä tehtävässä
- Marko S
- Emma S
- Mirva A
- Lauri V
- Matti
Tehtävänä orttaaminen sähkörasioiden kansille. Niin että muistuttavat seinän puupintaa, missä sähkörasiat sijaitsee.
1. Työvaihteiden selvittäminen + tarvittavat työvälineet
Ensimmäiseksi ryhmän kanssa keskusteltiin kyseisestä tehtävästä josta ei oikein kelläänn ollut tietoa. Ryhmämme naiset olivat ainoita jotka tiesi mikä orttaaminen oli. Jota voidaan myös kutsua jäljitelmämaalamiseksi. Työtehtävien ja vaiheitten selvityksien jälkeen oli aika aloittaa homma.
2. Kansien esikäsittely
- Puhdistus rasvanpoistolla (Carlofon silicon ferner)
- Kuivaksi pyyhkiminen
- Karhunkielellä kevyesti hiominen + ilmalla puhaltiminen puhtaaksi
- Puhdistus Standox Reiniger-aineella
3. Ruiskumaalaus
- Oikean maalisävyn selvityksen jälkeen Matti ruiskutti vaalean ruskean kalvon pintaan
4. Tummien juovien teko
- Tumman maalisävyn teon jälkeen oli aika yrittää tehdä sillä tummia juovia kansien pintaan. Jäljitellä puun syitä. Tähän tarkoitukseen huomasimme pensselin sopivan paremmin kuin pahvin palojen. Mirva näytti esimerkkiä jonka jälkeen me muut kokeilimme samaa omille kansille
5. Lakkaus
- Lopuksi Matti lakkasi kappaleet tummalla lakalla. Ja tehtävä suoritettu!
Haasteita tässä tehtävässä:
- Tietotaidon puuttuminen koskien orttaamista. Mutta kun jokainen tiesi jotain jostain työvaiheesta. Saimme yhdessä suoritettua tehtävän läpi
- Maalien sävyttäminen oli uutta monelle. Muista pitää sekoitustikku mukana vaaalla kun aineita lisätään.
-Työympäristö oli uusi kaikille. Ei tiedetty mistä mikäkin työväline löytyy
Onnistumiset:
- Koko ryhmä puhalsi yhteen hiileen ja oli tekemisen meininkiä
- Kaikki osallistuivat tasapuolisesti tehtävän ratkaisemiseksi.
- Tekemisen kautta oppiminen toimii
Opettajamme Jari Välkkynen päätti haastaa meidät miten selviämme tehtävästä ilman sen kummosempaa avustusta.
"Uimataidottomat" tässä tehtävässä
- Marko S
- Emma S
- Mirva A
- Lauri V
- Matti
Tehtävänä orttaaminen sähkörasioiden kansille. Niin että muistuttavat seinän puupintaa, missä sähkörasiat sijaitsee.
1. Työvaihteiden selvittäminen + tarvittavat työvälineet
Ensimmäiseksi ryhmän kanssa keskusteltiin kyseisestä tehtävästä josta ei oikein kelläänn ollut tietoa. Ryhmämme naiset olivat ainoita jotka tiesi mikä orttaaminen oli. Jota voidaan myös kutsua jäljitelmämaalamiseksi. Työtehtävien ja vaiheitten selvityksien jälkeen oli aika aloittaa homma.
2. Kansien esikäsittely
- Puhdistus rasvanpoistolla (Carlofon silicon ferner)
- Kuivaksi pyyhkiminen
- Karhunkielellä kevyesti hiominen + ilmalla puhaltiminen puhtaaksi
- Puhdistus Standox Reiniger-aineella
3. Ruiskumaalaus
- Oikean maalisävyn selvityksen jälkeen Matti ruiskutti vaalean ruskean kalvon pintaan
4. Tummien juovien teko
- Tumman maalisävyn teon jälkeen oli aika yrittää tehdä sillä tummia juovia kansien pintaan. Jäljitellä puun syitä. Tähän tarkoitukseen huomasimme pensselin sopivan paremmin kuin pahvin palojen. Mirva näytti esimerkkiä jonka jälkeen me muut kokeilimme samaa omille kansille
 |
| Kappaleet valmiina lakkausta varten |
 |
| Matti työstää tummia juovia |
5. Lakkaus
- Lopuksi Matti lakkasi kappaleet tummalla lakalla. Ja tehtävä suoritettu!
Haasteita tässä tehtävässä:
- Tietotaidon puuttuminen koskien orttaamista. Mutta kun jokainen tiesi jotain jostain työvaiheesta. Saimme yhdessä suoritettua tehtävän läpi
- Maalien sävyttäminen oli uutta monelle. Muista pitää sekoitustikku mukana vaaalla kun aineita lisätään.
-Työympäristö oli uusi kaikille. Ei tiedetty mistä mikäkin työväline löytyy
Onnistumiset:
- Koko ryhmä puhalsi yhteen hiileen ja oli tekemisen meininkiä
- Kaikki osallistuivat tasapuolisesti tehtävän ratkaisemiseksi.
- Tekemisen kautta oppiminen toimii
Epoksi sideaineena (historia, turvallisuusohjeet)
Johdanto
Sideaine muodostaa alustaan kiinnittyvän maalikalvon, jonka sisällä on sideaineen toisiinsa sitomat pigmentit. Sideaine määrää pääosin maalikalvon ominaisuudet, kuten tartunnan alustaan, sisäisen lujuuden ja kestävyysominaisuudet. Maalin kuivumistapa on sideaineesta riippuva ominaisuus.
Valtaosaltaan maalien sideaineet ovat orgaanisia, suurimolekyylisiä polymeerejä eli muoveja tai reaktiokykyisiä lakkahartseja, joista muodostuu polymeerejä maalin kuivuessa. Synteettiset polymeerit ja hartsit muodostavat tärkeimmän ryhmän.
Sideaineen kuivumistavan perusteella maalit jaetaan palautettaviin (Reversible coatings) eli fysikaalisesti kuivuviin maaleihin ja palautumattomiin maaleihin (Irreversible coatings).
Palautumattomat maalit jaetaan edelleen ilmakuivuviin, vesiohenteisiin dispersiomaaleihin ja kemiallisesti kuivuviin maaleihin.
Maaleja nimitetään sideaineen mukaan, esim. alkydi-, epoksi-, kloorikautsu-, polyuretaani-, akryyli- tai vinyylimaaleiksi.
Lähde: Korroosionestomaalit, Teräsrakenneyhdistys
Sideaine muodostaa alustaan kiinnittyvän maalikalvon, jonka sisällä on sideaineen toisiinsa sitomat pigmentit. Sideaine määrää pääosin maalikalvon ominaisuudet, kuten tartunnan alustaan, sisäisen lujuuden ja kestävyysominaisuudet. Maalin kuivumistapa on sideaineesta riippuva ominaisuus.
Valtaosaltaan maalien sideaineet ovat orgaanisia, suurimolekyylisiä polymeerejä eli muoveja tai reaktiokykyisiä lakkahartseja, joista muodostuu polymeerejä maalin kuivuessa. Synteettiset polymeerit ja hartsit muodostavat tärkeimmän ryhmän.
Sideaineen kuivumistavan perusteella maalit jaetaan palautettaviin (Reversible coatings) eli fysikaalisesti kuivuviin maaleihin ja palautumattomiin maaleihin (Irreversible coatings).
Palautumattomat maalit jaetaan edelleen ilmakuivuviin, vesiohenteisiin dispersiomaaleihin ja kemiallisesti kuivuviin maaleihin.
Maaleja nimitetään sideaineen mukaan, esim. alkydi-, epoksi-, kloorikautsu-, polyuretaani-, akryyli- tai vinyylimaaleiksi.
Lähde: Korroosionestomaalit, Teräsrakenneyhdistys
Epoksin historia:
Shell Chemicals aloitti v.1947 epoksien valmistuksen USA:ssa Epon-nimellä ja Euroopassa Epikoto-nimellä.
Epoksimaalien pääkäyttöalueet olivat paperikoneteollisuus ja selluteollisuus. Tuotteita käytettiin myös ulkona olevien kohteiden maalaukseen. Liituamisesta ei välitetty; kalvonpaksuus säilyi vaikka maalipinta himmeni säärasituksessa.
Liuotteettomat epoksipinnoitteet tulivat markkinoille 1970-luvun alkupuolella. Tuotteiden käyttöä edisti kaksikomponenttiruiskujen tulo markkinoille. Hajoitusilmattomat eli korkeapaineruiskut olivat tulleet markkinoille 1960-luvulla ja niiden käyttö yleistyi mm. laivamaalauksessa 60-luvun lopulla.
Lähde: Historia, Tikkurila
Kaksikomponenttiset epoksimaalit EP
Kaksikomponenttiset epoksimaalit ovat maaleja, joissa epoksihartsi verkkoutetaan amiinilla. Komponenttien sekoittamisen jälkeen maaliseoksella on rajoitettu käyttöaika (pot life). Maalikalvon muodostuminen edellyttää yleensä vähintään +10 °C:n lämpötilaa. Lämpötila voi olla myös alempi käytettäessä erikoiskovetetta.
Epoksikalvo ei liukene liuotteisiin, se tarttuu hyvin alustaan ja se on kova ja kimmoisa, mikä merkitsee hyvää kulutuksenkestävyyttä.
Maalikalvo kestää hyvin alkaleja, suolaliuoksia, laimeita happoja, öljyjä, rasvoja ja liuotteita. Säärasituksessa epoksimaalipinta liituuntuu nopeasti UV-valon vaikutuksesta.
Epoksimaaleja on liuotinohenteisia, vesiohenteisia ja liuotteettomia. Liuotteettomien ja niukkaliuotteisten epoksipinnoitteiden sideaineena on nestemäinen epoksihartsi ja kovete.
Pinnoitteilla on lyhyt käyttöaika. Ne levitetään yleensä kaksikomponenttiruiskulla. Kertakäsittelyllä saavutetaan 250–1000:μm:n kuivakalvo. Lasihiutalevahvistetuista epoksipinnoitteista käytetään lyhennettä EPGF. Epoksikombinaatiot (EPC = epoxy combinations) voivat olla modifioituja esim. hiilivetyhartsilla, kivihiilitervalla, akryylillä tai vinyylillä. Kivihiilitervaepoksimaaleja käytetään upotusrasituksessa maan- ja vedenalaisissa kohteissa.
Lähde: Korroosionestomaalit, Teräsrakenneyhdistys
Vesiohenteisissa epoksimaaleissa ja liuotteettomissa epoksimaaleissa epoksihartsiosa on nestemäistä ja aiheuttaa yleisesti ihoallergioita, jos ihoa ei suojata. Liuotinmaalien kiinteä epoksihartsi on allergisilta ominaisuuksiltaan nestemäisiä epokseja vähemmän haitallinen, mutta voi kuitenkin aiheuttaa oireita. Ruiskumaalauksen maalisumu voi myös aiheuttaa sekä ihon että hengitysteiden altistumista herkistäville aineille. Epoksimaalien ruiskutussumu ja roiskeet myös ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä.
Liuotinohenteisissa epoksimaaleissa käytetään runsaasti nopeasti haihtuvia liuottimia: aromaattisia hiilivetyjä kuten tolueenia ja ksyleeniä, erilaisia alkoholeja ja ketoneita. Epoksimaalien käyttäjillä terveysvaikutukset (huumaus, ärsytys, pahoinvointi, jatkuvassa altistuksessa jopa hermostovauriot) ovat voimakkaampia kuin alkydimaaleilla. Paljon liuotintyötä tekevien terveydentilan seuranta työterveyshuollossa on tarpeen.
Esimerkiksi pysäkointihallien lattioiden käsittelyssä liuotinohenteisilla epokseilla liuotinpitoisuudet ovat selvästi ylittäneet nykyiset HTP-arvot, liuottimien yhteispitoisuus on ollut keskimäärin kaksinkertainen nykyisiin ohjearvoihin verrattuna.
Suojainten käyttö
Ihon suojaus on erittäin tärkeää kaikilla epoksituotteilla allergioiden ehkäisemiseksi. Liuotinmaaleja käytetään erityiskohteissa, joihin on annettu omat suojautumisohjeet. (Mm. Rakennus- ja korroosionestomaalauksen suojautumisohjeet 2003).
Ainekohtaiset turvaohjeet
1. Vesiohenteiset ja liuotteettomat epoksit
2. Liuotinohenteiset epoksit
Shell Chemicals aloitti v.1947 epoksien valmistuksen USA:ssa Epon-nimellä ja Euroopassa Epikoto-nimellä.
Epoksimaalien pääkäyttöalueet olivat paperikoneteollisuus ja selluteollisuus. Tuotteita käytettiin myös ulkona olevien kohteiden maalaukseen. Liituamisesta ei välitetty; kalvonpaksuus säilyi vaikka maalipinta himmeni säärasituksessa.
Liuotteettomat epoksipinnoitteet tulivat markkinoille 1970-luvun alkupuolella. Tuotteiden käyttöä edisti kaksikomponenttiruiskujen tulo markkinoille. Hajoitusilmattomat eli korkeapaineruiskut olivat tulleet markkinoille 1960-luvulla ja niiden käyttö yleistyi mm. laivamaalauksessa 60-luvun lopulla.
Lähde: Historia, Tikkurila
Kaksikomponenttiset epoksimaalit EP
Kaksikomponenttiset epoksimaalit ovat maaleja, joissa epoksihartsi verkkoutetaan amiinilla. Komponenttien sekoittamisen jälkeen maaliseoksella on rajoitettu käyttöaika (pot life). Maalikalvon muodostuminen edellyttää yleensä vähintään +10 °C:n lämpötilaa. Lämpötila voi olla myös alempi käytettäessä erikoiskovetetta.
Epoksikalvo ei liukene liuotteisiin, se tarttuu hyvin alustaan ja se on kova ja kimmoisa, mikä merkitsee hyvää kulutuksenkestävyyttä.
Maalikalvo kestää hyvin alkaleja, suolaliuoksia, laimeita happoja, öljyjä, rasvoja ja liuotteita. Säärasituksessa epoksimaalipinta liituuntuu nopeasti UV-valon vaikutuksesta.
Epoksimaaleja on liuotinohenteisia, vesiohenteisia ja liuotteettomia. Liuotteettomien ja niukkaliuotteisten epoksipinnoitteiden sideaineena on nestemäinen epoksihartsi ja kovete.
Pinnoitteilla on lyhyt käyttöaika. Ne levitetään yleensä kaksikomponenttiruiskulla. Kertakäsittelyllä saavutetaan 250–1000:μm:n kuivakalvo. Lasihiutalevahvistetuista epoksipinnoitteista käytetään lyhennettä EPGF. Epoksikombinaatiot (EPC = epoxy combinations) voivat olla modifioituja esim. hiilivetyhartsilla, kivihiilitervalla, akryylillä tai vinyylillä. Kivihiilitervaepoksimaaleja käytetään upotusrasituksessa maan- ja vedenalaisissa kohteissa.
Lähde: Korroosionestomaalit, Teräsrakenneyhdistys
Terveys/turvallisuusvaikutukset
Kaikki epoksituotteet, myös epoksimaalit ovat edelleen yleinen allergisten ihottumien, astman ja allergisen nuhan aiheuttaja rakennusalalla.Vesiohenteisissa epoksimaaleissa ja liuotteettomissa epoksimaaleissa epoksihartsiosa on nestemäistä ja aiheuttaa yleisesti ihoallergioita, jos ihoa ei suojata. Liuotinmaalien kiinteä epoksihartsi on allergisilta ominaisuuksiltaan nestemäisiä epokseja vähemmän haitallinen, mutta voi kuitenkin aiheuttaa oireita. Ruiskumaalauksen maalisumu voi myös aiheuttaa sekä ihon että hengitysteiden altistumista herkistäville aineille. Epoksimaalien ruiskutussumu ja roiskeet myös ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä.
Liuotinohenteisissa epoksimaaleissa käytetään runsaasti nopeasti haihtuvia liuottimia: aromaattisia hiilivetyjä kuten tolueenia ja ksyleeniä, erilaisia alkoholeja ja ketoneita. Epoksimaalien käyttäjillä terveysvaikutukset (huumaus, ärsytys, pahoinvointi, jatkuvassa altistuksessa jopa hermostovauriot) ovat voimakkaampia kuin alkydimaaleilla. Paljon liuotintyötä tekevien terveydentilan seuranta työterveyshuollossa on tarpeen.
Esimerkiksi pysäkointihallien lattioiden käsittelyssä liuotinohenteisilla epokseilla liuotinpitoisuudet ovat selvästi ylittäneet nykyiset HTP-arvot, liuottimien yhteispitoisuus on ollut keskimäärin kaksinkertainen nykyisiin ohjearvoihin verrattuna.
Torjunta ja suojautuminen
Työnsuunnittelu ja työnopastus- Työtä suunniteltaessa perehdytään käyttöturvallisuustiedotteen ohjeisiin.
- Suuret liuottimia sisältävien epoksimaalie epoksimaalauskohteet kannattaa ajoittaa työvuoron loppuuun siten, etteivät maalari tai muut työntekijät joudu työskentelemään tilassa maalin kuivuessa.
- Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältöön on myös perehdyttävä ennakkoon.
- Työntekijöiden työnopastus epoksimaalien käyttöön on suoritettava erityisen huolellisesti.
Suojainten käyttö
Ihon suojaus on erittäin tärkeää kaikilla epoksituotteilla allergioiden ehkäisemiseksi. Liuotinmaaleja käytetään erityiskohteissa, joihin on annettu omat suojautumisohjeet. (Mm. Rakennus- ja korroosionestomaalauksen suojautumisohjeet 2003).
Ainekohtaiset turvaohjeet
1. Vesiohenteiset ja liuotteettomat epoksit
- Maalien käsittely järjestetään niin, että ihokosketus maaliin ja roiskeet voidaan välttää.
- Työkohteessa tarvitaan hyvä koneellinen ilmanvaihto tai tuuletus.
- Epoksituotteiden käytössä paras suojakäsinemateriaali on ns. monikerroskäsine (esim. laminoitu EVOH).
- Kaikkien epoksimaalien (myös liuotteettomien ja vesiohenteisten epoksien) ruiskumaalauksessa tarvitaan aina hengityksensuojain, varustettuna A2P2-suodattimella, mieluiten puhallinsuojain
2. Liuotinohenteiset epoksit
- Työkohteessa tulee olla hyvä koneellinen ilmanvaihto tai tehokas tuuletus, etenkin liuotinmaaleja käytettäessä. Jos yleisilmanvaihto ei ole riittävä, järjestetään tehokas kohdepoisto tai tehdään työ ruiskumaalauskaapissa tai vastaavassa tarkoitukseen suunnitellussa tilassa.
- Liuotinohenteisia epoksimaaleja käytettäessä tarvitaan hengityksensuojaimet. Lyhytkestoisessa sivellin- ja telamaalauksessa on puoli- tai kokonaamari varustettuna A-tyypin kaasunsuodattimella (ruskea) riittävä. Ruiskumaalauksessa on käytettävä yhdistelmäsuodatinta A2P2. Pitkäaikaisessa työssä suositellaan moottorikäyttöistä puhallinsuojainta.
- Ruiskumaalauksessa on lisäksi huolehdittava silmien suojaamisesta ja käytettävä tarkoitukseen sopivaa suojavaatetusta Epoksituotteiden käytössä paras suojakäsinemateriaali on ns. monikerroskäsine (esim. laminoitu EVOH).
- Epoksimaalien hionnassa tarvitaan myös hengityksensuojainta, työn kestosta riippuen puolinaamari tai puhallinsuojain P2-tyypin hiukkassuodattimella varustettuna.
- Kemiallisesti täysin kovettuneet maalijätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, muuten ongelmajätteisiin. Vanhentuneet jäte-erät ongelmajätettä (haihduttamalla kuivattaminen ei asiallista). Maaleista haihtuvat liuottimet ovat nk.VOC-päästöjä.
Lähteet, lisätietoa
- Rakennus- ja korroosionestomaalauksen suojautumisohjeet. Suomen Maalarimestariliitto ry, Rakennusliitto ry. Helsinki 2003.
- Sopimus liuoteohenteisten maalien käyttöohjeeksi rakennusten sisämaalauksessa. Rakennusliitto ry, Suomen Maalarimestariliitto ry, Väriteollisuusyhdistys ry. Helsinki 2003.
- Riala R, Kaukiainen A ym. Rakennusmaalarien kemikaalialtistuminen ja siitä aiheutuvat terveyshaitat TSR hankeraportti 99242, Työterveyslaitos Helsinki 2002.
- Pakkausten kierrätys: Mepak
Koonnut: Marko Sarjanoja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)